Evankeliumi on julistamisen arvoinen asia

Olimme evankelioimassa asematunnelissa, kun viereemme tuli ikäiseni,
nuorehko mies. Lopulta, kun olimme jo lopettaneet, hän sanoi: ”Kaikki
pilkkaavat teitä, mutta mitä tälle maalle tapahtuisikaan jos teitä ei
olisi, jos kristittyjä ei olisi, ja jos kukaan ei tulisi tänne
asematunneliin evankelioimaan?” Hän ei omien sanojensa mukaan ollut
uskovainen, tai edes kristitty.

Eräs Englannin parlamentin jäsen kirjoitti The Times - lehteen
kolumnin, joka on otsikoitu: ”Ateistina minä uskon, että Afrikka
tarvitsee Jumalaa.” Kirjoituksessa on alaotsikko, jossa lukee:
”Evankeliumi, ei mikään muu apu, on ratkaisu Afrikan suurimpaan
ongelmaan.” Hänen mukaansa afrikkalaisten suurin ongelma on ihmisten
passiivinen mielenlaatu.

Kolumnista käy ilmi, että kolumnisti, Matthew Parris, oli viettänyt
lapsuutensa Malawissa. Myöhemmin hän kertoi matkustelleensa eri
puolella Afrikkaa. Hän totesi, että, vaikka hän on ateistina koettanut
olla ajattelematta asiaa, hänelle on käynyt ilmeiseksi, että kristityt
saavat paljon hyvää aikaan Afrikassa. Hän sanoo tulleensa
vakuuttuneeksi kristillisen evankelioinnin valtavasta positiivisesta
vaikutuksesta.

Ensin hän kertoi myöntäneensä itselleen, että ainoastaan ankarimman
sortin sekularisti saattaisi katsoa lähetyksen koulua tai sairaalaa ja
sanoa, että maailma olisi parempi paikka ilman sitä. Myöhemmin hän
totesi ajatelleensa, että kristityt, niin mustat kuin valkoisetkin,
todella parantavat sairaita, opettavat lukemaan ja kirjoittamaan -
mutta, että on sääli, että pelastus kuuluu mukaan pakettiin.

Nyt artikkelia kirjoittaessaan, hän sanoo tulleensa siihen
lopputulokseen, että tärkeintä kristittyjen työssä ei ole edes se,
että sairaat paranevat tai lapsi oppii lukemaan, vaan se, että
kristittyjen työn seurauksena ihmisissä tapahtuu mielenmuutos. Parasta
kristinuskossa on lopultakin se, että se aikaansaa lisää kristittyjä.

Helsingin Sanomissa (Mielipide 16-18.12.) on kirjoiteltu kiivaasti
kristillisen joulujuhlan puolesta ja vastaan. Joulukuvaelmaa,
joululauluja ja joulukirkkoa on puolustettu ja vastustettu
suomalaisille tärkeänä perinteenä - ja hyvä niin. Joulu on epäilemättä
suomalaisille tärkeä perinne. Silti minua on ihmetyttänyt keskustelua
seuratessani, että miksi kukaan ei ole sanonut sitä, mikä on lopulta
kuitenkin mielestäni asian ydin ja puolustukselle terävin kärki:
Evankeliumin ilosanoma on julistamisen arvoinen asia.

Väitöskirjatyötäni varten olen joutunut tutustumaan uskontoihin
yhteiskuntatieteellisestä näkökulmasta. Haluaisin poimia sieltä
joitain tilastollisia tosiasioita, joiden nostaminen tuntuu erityisen
sopivalta näin joulun alla: Kristillisyys on yhteydessä
onnellisuuteen, terveyteen, avioliittojen kestävyyteen ja
tyydyttävyyttä, sekä käänteisesti rikollisuuteen, alkoholin ja
huumeiden liikakäyttöön, itsemurha-alttiuteen ja se lisää ahkeruutta
työpaikalla ja koulussa.