Hevonpaskaa

Antti Rantakangas (Kaleva Eduskunnasta 29.12.) kirjoitti, että kevään
vaaleissa jokaiselta puolueelta odotetaan vastauksia, kuinka valtion
ja kuntien talous tasapainotetaan ja miten hyvinvointiyhteiskunnan
perusta turvataan. Hänen mukaansa avainsanoja ovat talouskasvun
vahvistaminen ja kilpailukyky markkinoilla.

Olipa kerran vanhempi taloustieteilijä ja nuorempi taloustieteilijä.
He kävelivät rinta rinnan pitkin kaupungin raittia. Heitä vastaan tuli
läjä hevosenpaskaa, johon vanhempi taloustieteilijä totesi: “Jos syöt
sen, saat kaksikymmentätuhatta euroa.” Nuorempi taloustieteilijä teki
päässään tarvittavat laskelmat ja päätyi siihen, että on parempi syödä
kuin jättää syömättä.

Jatkaessaan matkaa tuli heitä vastaan vielä toinenkin läjä
hevosenpaskaa, johon nuorempi taloustieteilijä totesi: “Jos syöt sen,
saat kaksikymmentä euroa.” Hetken harkittuaan vanhempi
taloustieteilijä söi hevosenpaskan. Näin he jatkoivat matkaansa,
kunnes nuoremman taloustieteilijän mieleen juolahti ajatus, jonka hän
ilmaisi vanhemmalle taloustieteilijälle:

“Kun lähdimme kävelylle, meillä kummallakin oli saman verran rahaa
kuin meillä on nyt. Ainoa ero alkutilanteeseen nähden on se, että
olemme molemmat syöneet läjän hevosenpaskaa. Kaikesta lukemastani
talousteoriasta huolimatta en ymmärrä kuinka olemme molemmat hyötyneet
tekemistämme vapaaehtoisista vaihtokaupoista.”

Johon vanhempi taloustieteilijä totesi:

“Niin, totta, mutta sinäpä oletkin jättänyt huomioimatta sen
tosiasian, että olemme kummatkin osallistuneet kauppaan, jonka arvo on
yhteensä neljäkymmentätuhatta euroa.” Sen pituinen se.

Vielä vähän aikaa sitten oli puhetta siitä, että tulevat
eduskuntavaalit olisivat arvovaalit. Ja ehkäpä niin onkin, mutta
pahasti alkaa näyttää siltä, että vaaleissa valitaan taas kerran samat
arvot, jotka voisi kai tiivistää sanaan talouskasvu. Mutta minä olen
edelleen sitä mieltä, että olisi tärkeää miettiä sitä, että mitä
ostetaan ja mitä myydään. Ja sitä mitä on hyvinvointi. Se, miksi
vaihtoehtoisista arvoista keskusteleminen tuntuu olevan niin
mahdottoman vaikeaa jää minun ymmärrykseni yläpuolelle.